keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Reumalääkärillä

Reumalääkärillä tänään. Kysyi kuinka voin. Kerroin, että ei ole oireita tällä hetkellä. Tunnusteli ja ultrasi niveliä sormista ja varpaista. Löysi vielä kahdesta varpaasta tulehdusta, jotain punaista leiskuntaa ruudulla. Enimmäkeen olivat normaalit. Päkiät myös.
Veriarvot olivat paremmat, tulehdusarvot matalammat, vaan reumafaktori ja sitruliinivasta-ainearvot lähes samat.
Pelotteli taas samat asiat kuin viimeksi ja sanoi, ettei reumasta voi parantua. Lääkkeitä pitäisi ottaa, mutta ei voi pakottaa.
Kysyin, joutuisinko syömään lääkkeitä vaikka olisin täysin oireeton. Kyllä, oli vastaus. Näillä reumafaktori- ja sitruliinivasta-ainearvoilla (jotka kuulema tulevat pysymään loppuikäni?) hän ei lopettaisi lääkitystä vaikka olisin oireeton.
Koska en halua hoitojaan, eivät pidä seurannassakaan, voin mennä ja soitella sitten jos lääkkeet rupeavat maistumaan.
Enpä ihmettele, jos eivät ole parantuneita potilaita nähneet. Näinhän niistä kätevästi pääsee ja voi pitää kannastaan kiinni. Ei tarvitse laboratoriokokein kenenkään paranemista todistaa.
No, en edes harkinnut lääkkeiden ottoa, mutta jäi askarruttamaan tuo reumafaktori ja sitruliinivasta-ainearvo, että onko tosiaan muuttumaton. Ja jos on oireeton, onko näillä arvoilla väliä?
Haaveilen ajasta funktionaaliselle lääkärille. 
Mutta olo on hyvä! 
Vaan eihän se kai mitään meinaa..

maanantai 13. maaliskuuta 2017

13.3.17

Nyt on tilanne todella hyvä. Sanoisin olevani oireeton. Ylihuomenna on aika reumalääkärille. Verikokeissa jo käyty. Jännä kuulla näkyykö  verikokeissa mitään muutosta.
Ruokavalion myötä on myös paino pudonnut yli 13kg. Syön silti ihan niin paljon kuin huvittaa ja rasvaa käytän tosi reippaasti. Oliivi- ja kookosöljyä. Vaan kaikki kilot on ollut ylimääräistä. Mahtava sivuvaikutus! 
Pieni lisäys oireettomuuteen: en usko, että reuma ei enää jyllää kropassani, mutta en enää päivittäisessä elämässä tunne oireita. Jos menen vähän omituiseen asentoon kontalleen ja yritän nojata oikean ranteen “päällä”, se tuntuu kipeältä. Ja oireet on muutenkin tulleet ja menneet aaltomaisesti, vähän eri tavalla eri päivinä. En siis ihmettelisi vaikka vielä välillä leiskuisivat jossain ja muistuttaisivat olemassaolostaan. Mutta kokoajan pikkuhiljaa olen mennyt parempaan suuntaan.


http://hyvinvointi.ts.fi/terveys-tiede/onko-inkivaari-nivelrikon-ihmelaake/




Ajattelin taas vähän kertoilla kuulumisia kun en ole aikoihin kirjoittanut. Tilanne on suht koht ennallaan. Kun en syö kiellettyjä ruokia,...